|
View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Lisäksi kuukausi-ilmoituksiin on sisältynyt kasettirunkojen ja magneettinauhojen myynti Citylink Oy:lle ja Etronia Oy:lle. Todellisuudessa Citylink Oy:n ja Etronia Oy:n toiminta on tapahtunut Oy NTC International Ltd: lukuun. Kasetit on valmistettu Citylink Oy:n ja Etronia Oy:n nimissä siinä tarkoituksessa, että Oy NTC International Ltd voisi välttääkseen vähentää ostolaskuihin merkityt liikevaihtoverot myynnin liikevaihtoverosta. Citylink Oy:n ja Etronia Oy:n myynnistä ei ole ollut tarkoituskaan suorittaa liikevaihtoveroa. Lisäksi tarkoituksena on ollut, että NTC International Ltd välttyisi suorittamasta tekijänoikeuslain mukaista korvausta.
Oy NTC International Ltd:llä ei todellisuudessa ollut oikeutta vähentää liikevaihtoveroa Citylink Oy:ltä ja Etronia Oy:ltä suoritettujen ostojen perusteella.
Henkilötodisteluun oli merkitty seuraavat henkilöt. Kuusisto ja Reinikainen todistelutarkoituksessa. Todistajiksi verotarkastajat Hannu Kuortti, Matti Huovinen. Lisäksi Matti Paananen, Vesa Haapalehto, Heikki Metsäpuro, Johan Klinkman. Itse prosessissa kuultiin myös asianomistajien ja vastaajien kutsumia todistajia, mm. Teoston kutsumana asianajaja Ryti ja vastaajien kutsumina tilintarkastaja Jukka Sopenluoma, tilitoimiston johtaja Kari Kämäräinen ja asiantuntijana kuultiin KHT Veijo Riistama.
Pos 25.2.2
Syyttömyysolettama ei toteudu Kihlakunnansyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen tavassa laatia haastehakemus, siinä ei anneta alioikeudelle vaihtoehtoa harkittavaksi. Haastehakemus joita oli kaksi, oli jälkimmäinen kehittyneempi painos, päivätty (29.5.2000) on asianomistajille/vastaajille lähetetty käräjäoikeudelta saapuneen (päivätty 25.5.2000) pääkäsittelykutsun jälkeen. Haastehakemuksen teksti ei ota huomioon syyttömyysolettamaa. Haastehakemuksessa syyttäjä lausuu hypoteettiset päätelmät ikään kuin - de facto - tapahtuneeksi (Kuusisto ja Reinikainen ovat yhteisen suunnitelman mukaisesti jne.) sen synteesin mukaan jota kantajat ja varsinkin verotarkastajat Kuortti ja Huovinen sekä Teosto/Pörsti asiassa tavoittelevat. Mitään tähän viittaavaa ei aineellisesta aineistosta ole tullut esille, lisäksi kumpikin syytetty on kiistänyt syytteen.
Objektiiviperiaate? sitä ei ole otettu huomioon haastehakemusta laadittaessa. Objektiiviperiaate tarkoittaa aineellisen l. materiaalisen totuuden selvittämistä tutkittavassa asiassa. >Objektiiviperiaate on oikeusperiaate jonka mukaan viranomaisen ratkaisun tulee perustua yleispäteviin syihin ei mielivaltaan: Oikeudenmukainen oikeudenkäynti; Laura Ervo. Esitutkinnassa tulee objektiivisuusperiaatteen mukaan ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät riippumatta siitä, koituuko seikka vastaajalle edulliseksi tai haitalliseksi. (huom. esitutkinnassa perimmäistä määräysvaltaa käyttää syyttäjä.)
Alioikeuden tulee selvittää – onko - vastaajat syyllistynyt – epäiltyyn - tekoon. Kihlakunnansyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen selkeästi on ottanut lain omiin käsiinsä, toisin sanoin sekä toimeenpanovallan sekä tuomiovallan. Tapa on yleistä vikamiestoiminnassa, onko tapa - kansalaisten perusoikeuksien sekä perustuslain hengen mukainen. Ei todellakaan, se kertoo harjoitetusta mielivallasta, viranomaistoiminnan harjoittamasta eettisestä ja moraalisesta kelvottomuudesta.
>KP. 14 artikla 2. sekä EIS. 6 artikla 2.ja 48 artikla 1. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen<.
Asiassa helmikuussa -07 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt merkittävän ennakkoratkaisun syyttömyysolettaman sisällöstä. Tapauksessa Garycki v.Puola ihmisoikeustuomioistuin totesi seuraavaa: "Syyttömyysolettaman loukkaamineen riittää että esim. tuomioistuimen käsittelyratkaisun perusteluista voi päätellä, että se on ottanut kantaa vastaajan syyllisyyteen ennen pääasiaratkaisun tekemistä".
PL 22 § lausuu: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Edellinen liittyy vahvasti myös virkamiestoimintaan verotuksessa ja on omiaan antamaan suojaa mielivaltaa vastaan, sekä toimii lähtökohtaisesti oikeudenmukaisen oikeusjärjestyksen ja oikeudenmukaisuuden turvaajana. >>Perusoikeusuudistuksessa (HE 390/1993 vp, s.75) korostettiin, että turvaamisvelvollisuus koskee perusoikeuksien toteutumisesta paitsi julkisen vallan ja yksityisten välisissä myös yksityisten keskeisissä suhteissa: Perusoikeudet, 1999, Pekka Hallberg.<<
Perusoikeusuudistusta koskeneessa HE:ssä 309/1993 asia ilmaistiin seuraavasti: >Lainalaisuusvaatimus, velvollisuus kaikessa virkatoiminnassa noudattaa tarkoin lakia, on ymmärrettävä kaikkeen julkisen vallan käyttöön liittyvänä velvoitteena soveltaa oikeusjärjestystä kokonaisuudessaan, mukaan lukien perusoikeussäännökset. >Perustuslain 118,1 §:ssä säädetään, että virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Poikkeaminen tästä on lähtökohtaisesti virkavelvollisuuksien vastaista menettelyä, josta voi aiheutua oikeudellisia haittaseuraamuksia, jopa rangaistus. Tämä ilmenee myös rangaistavaa virkavirhettä koskevissa yleissäännöksissä RL 40:10–11; Klaus Helminen, Kari Lehtola, Pertti Virolainen 2002, s.82<<
Perustuslain 2.3 §:n mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. "Verotustakin koskee hallinnon lainalaisuuden periaate: julkisen vallankäytön tulee perustua lakiin". >Myrsky – Linnakangas v. 2002. Perustuslain 2.3 §:n 1. virke ja valtionhallinnon toimielinten lainsäädännössä järjestelyä koskeva 119,2 § tarkoittavat säännösten perustelujen mukaan sitä, että viranomaisten toimivaltuuksien tulee perustua eduskuntalain säännöksiin. Tämä tarkoittaa nimenomaan sellaisia valtuuksia, jotka koskevat yksityisiä oikeussubjekteja; Klaus Helminen, Kari Lehtola, Pertti Virolainen 2002, s.83 |